Kokonaisvaltaista riskienhallintaa kompleksisessa energiayhtiössä
Asiakas: merkittävä eurooppalainen energiayhtiö
Ratkaistava haaste: riittämätön riskianalyysi suurten investointien edessä
Lähtötilanne
Monissa yrityksissä riskianalyysi on siiloutunut. Jokainen liiketoimintayksikkö rakentaa omat ennusteensa, ajaa muutamia skenaarioita ja raportoi tulokset ylöspäin, mutta kukaan ei todella näe, miten kokonaisuus käyttäytyy stressitilanteessa. Tällainen lähestymistapa saattaa toimia yksinkertaisessa liiketoiminnassa, mutta nykypäivän keskinäisriippuvaisilla energiamarkkinoilla lähestyminen voi olla jopa vaarallisen puutteellinen.
Työskentelimme äskettäin eurooppalaisen energiayhtiön kanssa, joka kohtasi juuri tämän haasteen. Konserni toimii sähköntuotannon, kaukolämmön ja -jäähdytyksen sekä sähkön myynnin ja verkkojen aloilla. Sen tuotantoportfolio on monipuolinen – uusiutuvista energianlähteistä lämpövoimalaitoksiin ja lämpöpumppuihin – ja yhtiö punnitsi suuria uusia investointeja, jotka voisivat muokata sekä sen omaisuuspohjaa että pääomarakennetta.
Jokainen investointi sisälsi merkittäviä vaikutuksia. Jotkin lisäisivät tuotantokapasiteettia mutta vähentäisivät kysyntää muille omaisuuserille. Toiset toisivat uusia tulovirtoja, mutta edellyttäisivät suuria määriä velkaa. Koska sähkön hinta toimii samanaikaisesti lämmityksen kustannusajurina ja tuotannon tulovirta-ajurina, koko konserniriskin arviointi oli monitasoinen palapeli.
Ratkaisut
Lähtökohtamme oli yksinkertainen: riippumatta siitä mitä yhtiö päättää, sen pitkän aikavälin elinvoimaisuutta ei saa vaarantaa. Koska tulevaisuutta ei voi ennakoida varmuudella, siirsimme painopisteen ennakoimisesta resilienssiin eli liiketoiminnan sietokykyyn.
Sen sijaan, että olisimme yrittäneet arvata markkinoiden liikkeet, rakensimme satoja markkinaskenaarioita edustamaan uskottavia tulevaisuuden polkuja heijastamaan epävarmuutta hinnoissa, sääntelyssä ja teknologian kehityksessä.
Seuraavaksi kehitimme niin sanotun yrityksen taloudellisen kaksosen, joka linkitti kaikki liiketoimintayksiköt, tase-erät ja keskeiset tunnusluvut, kuten EBITDA:n, Nettovelka/EBITDA-suhteen ja kassavirran. Tämä mahdollisti koko konsernin simuloimisen jokaisessa markkinaskenaariossa ja jokaisella harkittavalla investointiyhdistelmällä.
Lopputulos
Lähestymistapamme haasteeseen otti lähtökohdaksi riskienhallinnan ja muutti sen ennakointikyvyksi. Staattisten herkkyysanalyysitaulukoiden sijaan johto näki nyt tulosten täydet jakaumat: miltä kannattavuus, velkavipu tai likviditeetti saattaisivat näyttää hyvinä ja huonoina vuosina.
Havaitsimme esimerkiksi, että vaikka velkavivun mediaanitasot olivat hyväksyttäviä, tietyt negatiiviset skenaariot nostivat Nettovelka/EBITDA-suhteen riskialttiina pidettyjen kynnysarvojen yläpuolelle. Tämän jälkeen jäljitimme, mitkä markkinaolosuhteet aiheuttivat nämä lopputulokset, ja tunnistimme mahdolliset lieventävät toimet, kuten suojaukset, muokatut rahoitusrakenteet tai investointien vaiheistamisen uudelleen.
Kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa (ERM) ei ole kyse epävarmuuden poistamisesta. Kyse on sen ymmärtämisestä, miten järjestelmä käyttäytyy, kun maailma muuttuu odottamattomilla tavoilla. Skenaariopohjainen mallinnus ja taloudelliset kaksosmallit auttavat johtoryhmiä stressitestaamaan strategiaa, ei vain budjetteja.
Pääomavaltaisella toimialalla tämä voi olla ero toivomisen ja varautumisen välillä.
Käytetyt menetelmät
- riskianalyysi
- skenaariopohjainen mallinnus
- yrityksen taloudellisen kaksosmallin rakentaminen
- markkinaskenaarioiden simulointi
Saavutetut hyödyt
- selkeä näkemys täydellisistä tulosjakaumista (kannattavuus, velkavipu, likviditeetti jne.)
- strategian stressitestaaminen
- riskienhallinnan muuttaminen ennakointikyvyksi
- mahdollisten lopputuloksia lieventävien toimenpiteiden tunnistaminen
